Sähköala palkitsi kehittäjän

Vuoden 2011 sähköalan kehittämispalkinto myönnettiin Seskon tekniselle johtajalle Tapani Nurmelle.Kehittämispalkinnon myöntämisperusteluna oli Nurmen pitkäaikainen ja ansiokas työ lukuisten sähköasennuksiin liittyvien määräysten ja standardien käytännön valmistelutyössä.
 
Tapani Nurmi tunnetaan sähköalan eri sidosryhmissä arvostettuna sähköasennusten turvallisuusvaatimukset hallitsevana asiantuntijana.
56-vuotias Tapani Nurmi toimii työssään eräänlaisena sovittelijana ja hakee ratkaisua standardiluonnoksissa keskustelua ja kiistaa aiheuttaviin sanamuotoihin.

”Kirjoitan pohjatekstin, josta sitten keskustellaan, pohditaan asioita yhdessä ja haetaan konsensusta. Asiat ovat välillä riidelleet, mutta eivät henkilöt”, Nurmi kuvaa käytän- nön standardointityötä.

Hän kertoo, että standardointikomiteoiden kokouksissa ei enää pilkuntarkkaan mietitä sanamuotoja, vaan niissä keskustellaan lähinnä perusasioista ja luonnoksia käsitellään myös sähköpostilla. Tapani Nurmi valmistui vuonna 1981 sähkövoimatekniikan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä korkeakoulusta.
 
Vuosina 1981-1985 Nurmi työskenteli Vantaalla PI-Yhtiöt Sähkövuo Oy:ssä, jossa hän suunnitteli teollisuuslaitosten sähköistyksiä. Vuodet 1985-87 kuluivat helsinkiläisessä Suunnittelukeskus Oy:ssä julkisten rakennusten sähköistysten suunnittelutöissä.

Vuoden 1987 lokakuun alusta lähtien Nurmi toimi Sähkötarkastuskeskuksessa tarkastuspiirin päällikkönä vuoteen 1996 asti, jolloin Sähkötarkastuskeskus lakkautettiin. Jo tuolloin hän osallistui aktiivisesti sähköturvallisuusmääräysten valmisteluun sekä niitä koskeviin koulutuksiin. Nurmi oli myös valmistelemassa siirtymistä IEC-perusteisten sähköasennusmääräysten (A2-94) käyttöön pienjännitesähköasennuksissa 1990-luvun alkupuolella.

1990-luvun lopulta lähtien Tapani Nurmi on toiminut Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön perustamassa Sähköalan suositusryhmässä.


Päätoimista standardointia vuodesta 1997


Sähkötarkastuskeskuksen lakkautuksen jälkeen Nurmi siirtyi vuodeksi tekniseksi johtajaksi Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:hyn. Siihen aikaan hän toimi standardointityössä standardointikomitea SK 64:n puheenjohtajana.

Kun vuonna 1997 tuli tarve ottaa standardit käyttöön sähköasennusten turvallisuuden käytännön määrittämisessä, ja sille työlle haettiin tekijää, Nurmi ryhtyi standardointityöhön päätoimisesti ja hänet palkattiin Seskoon projektipäälliköksi. Titteli on myöhemmin muuttunut tekniseksi johtajaksi.

Hän on toiminut ja toimii edelleen sihteerinä seuraavissa standardointikomiteoissa:
SK 64 Pienjännitesähköasennukset, SK 99 Suurjännitesähköasennukset, SK 11 Ilmajohdot, SK 31 Räjähdysvaarallisten tilojen laitteet, SK 44 Koneiden sähkölaitteistot ja SK 17D Jakokeskukset sekä sähkötyöturvallisuusstandardia SFS 6002 valmistelleessa työryhmässä.

Komitea SK 64 on juuri saanut valmiiksi uudistusehdotuksen standardisarjasta SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset, mikä julkaistaan vuonna 2012. Meneillään on myös suurjännitesähköasennuksia koskevan standardin SFS 6001 uudistus.

Tapani Nurmi on osallistunut myös oman alueensa komiteoiden ja työryhmien työskentelyyn IEC:ssä ja CENELECissä.

”Meidän suomalaisten yksi vikamme on se, että emme ole riittävästi mukana sähköasennuspuolen kansainvälisissä standardityöryhmissä”, Nurmi valittelee.


Standardi insinööri siviilissäkin


Tapani Nurmi myöntää myös siviilissä viettävänsä standardi-insinöörin elämää, ja standardiperheeseen kuuluvat arkkitehtivaimo ja kaksi lasta. Perheellä on omakotitalo, kesämökki ja farmariauto. ”Mutta kultaista noutajaa ei ole, vaan allergian takia on oltava pestävä villakoira”, Nurmi perustelee standardipoikkeamaa.

Hänen harrastuksiinsa kuuluu kesämökkeilyn lisäksi myös lukeminen. Nurmi on tehnyt itse sähkötyöt taloon ja mökkiin, mutta varsinaiset rakennustyöt hoitaa usein lankomies ja kaikkein tarkimmat työt tekee vaimo.