Sähköala palkitsi Paavo Hakalan
Vuoden 2010 sähköalan kehittämispalkinto myönnettiin Sastamalassa Suunnittelutoimisto Hakala Oy:ssä seniorikonsulttina toimivalle Paavo Hakalalle.
kirjoittajana.
65-vuotias yli-insinööri Paavo Hakala on toiminut sähköalalla 1960-luvun
alkupuolelta lähtien. Sähköasentajaksi hän valmistui Sähköalan
ammattikoulusta Turussa vuonna 1962 ja viisi vuotta myöhemmin
sähköteknikoksi Tampereen teknillisestä koulusta. Myöntämisperusteluiden mukaan Hakala on jo vuosikymmenien ajan
vaikuttanut merkittävästi sähköalan kehittämiseen kouluttamalla ja
kirjoittamalla sekä toimimalla eri järjestöissä ja toimikunnissa.
Ensimmäistä kertaa Hakala toimi sähköasennustöiden työnjohtajana vuonna 1967 Sähkölähteenmäki Oy:ssä ja sähköpuolen ammatinopettajana hän työskenteli 1972-74 Paimion ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa.
”Opettajan ammatissa oli kuitenkin liian vähän haasteita”, Hakala toteaa ja kertoo, että siirryttyään suunnittelijaksi heti alkuun hänelle tuli tehtäväksi kaikkein suurimmat työt, kuten Pernon telakka Turussa.
Sähkösuunnittelijana hän työskenteli ensin neljä vuotta kahden suunnittelutoimiston palveluksessa vuodesta 1974 lähtien, kunnes perusti oman suunnittelutoimiston vuonna 1978. Tästä perheyrityksestä Hakala perheineen luopui kokonaan keväällä 2010 ja nykyisin hän työskentelee siinä vanhempana konsulttina.
”Olen luvannut olla tässä vielä ensi vuonna mukana, muusta ei ole sovittu”, Hakala kertoo.
Sähköalan valtuutettuna tarkastajana hän on toiminut vuodesta 1996 lähtien.
Ahkera kouluttaja
Paavo Hakala on vuosien ajan kouluttanut muun muassa NSS:n, STULin, Energistit Oy:n, AEL:n ja Inskon järjestämillä kursseilla.
”Koulutus on ollut käytännönläheistä ja suuntautunut erityisesti sähköturvallisuuteen ja sähköasennustekniikkaan. Olen kouluttanut keskimäärin 50 kurssilla vuodessa.”
Hakala on myös kirjoittanut lukuisia sähköalan kirjoja ja julkaisuja sekä ST-kortteja ja artikkeleita. Sähkötietokortiston kehityskonsulttina hän on työskennellyt 1980-luvulta alkaen.
Hakala on toiminut muun muassa Turun ja Porin läänin sähköalan ammatillisessa perustutkintotoimikunnassa ja valtakunnallisessa sähköasennusalan tutkintotoimikunnassa.
Nykyään hän toimii edelleen erilaisissa sähköalan yhdistyksissä, toimikunnissa ja järjestöissä, kuten Sähkösuunnittelijat NSS:ssä, Suomen Sähköteknikkojen liitossa, Tampereen Sähköteknikoissa, Sähkötarkastusyhdistys SÄTYssä, TUKESin sähkölaitteiden ja sähkötöiden turvallisuusfoorumissa sekä TEMin sähköturvallisuuden neuvottelukunnassa ja sen työjaostossa.
Hän on vaikuttanut myös yrittäjäjärjestöissä, kuten Vammalan Yrittäjissä, Pirkanmaan Yrittäjissä ja Suomen Yrittäjissä.
Palkinto tuli yllätyksenä
”Tässä vaiheessa palkinto tuli yllätyksenä. Olen aikaisemmin hakenut koulutuspalkintoa, jota ei silloin myönnetty. Arvostan palkintoa korkealle, koska se on tunnustus alalla tehdystä työstä, jota on tässä pyritty 50 vuotta tekemään”, Hakala toteaa.
Mitkä ovat mielestäsi merkittävimmät saavutuksesi sähköalan kehittämisessä?
”Varmaan ST-kortiston saaminen yleiseen hyväksyntään. Toisena merkittävänä tekijänä olen kouluttanut useita tuhansia asentajia sähkötyöturvallisuuskortin saajiksi. Viime vuosina olen myös jonkin verran vaikuttanut yleisiin määräyksiin, jotta ne on saatu lähemmäksi käytäntöä”, hän sanoo.
Mitä pitäisi vielä kehittää, mitkä ovat kiireisimmät asiat?
”Kiireisin asia on siinä, että meidän pitäisi enemmän uskaltaa soveltaa ja yksinkertaistaa asioita. Hyvä esimerkki on sähkölämmityksen kytkentä, johon parhaimmillaan tarvittiin seitsemän kontaktoria omakotitalossa, kun me olemme saaneet sen toimimaan yhdellä tai kahdella kontaktorilla”, Hakala kertoo.
Ensimmäistä kertaa Hakala toimi sähköasennustöiden työnjohtajana vuonna 1967 Sähkölähteenmäki Oy:ssä ja sähköpuolen ammatinopettajana hän työskenteli 1972-74 Paimion ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa.
”Opettajan ammatissa oli kuitenkin liian vähän haasteita”, Hakala toteaa ja kertoo, että siirryttyään suunnittelijaksi heti alkuun hänelle tuli tehtäväksi kaikkein suurimmat työt, kuten Pernon telakka Turussa.
Sähkösuunnittelijana hän työskenteli ensin neljä vuotta kahden suunnittelutoimiston palveluksessa vuodesta 1974 lähtien, kunnes perusti oman suunnittelutoimiston vuonna 1978. Tästä perheyrityksestä Hakala perheineen luopui kokonaan keväällä 2010 ja nykyisin hän työskentelee siinä vanhempana konsulttina.
”Olen luvannut olla tässä vielä ensi vuonna mukana, muusta ei ole sovittu”, Hakala kertoo.
Sähköalan valtuutettuna tarkastajana hän on toiminut vuodesta 1996 lähtien.
Ahkera kouluttaja
Paavo Hakala on vuosien ajan kouluttanut muun muassa NSS:n, STULin, Energistit Oy:n, AEL:n ja Inskon järjestämillä kursseilla.
”Koulutus on ollut käytännönläheistä ja suuntautunut erityisesti sähköturvallisuuteen ja sähköasennustekniikkaan. Olen kouluttanut keskimäärin 50 kurssilla vuodessa.”
Hakala on myös kirjoittanut lukuisia sähköalan kirjoja ja julkaisuja sekä ST-kortteja ja artikkeleita. Sähkötietokortiston kehityskonsulttina hän on työskennellyt 1980-luvulta alkaen.
Hakala on toiminut muun muassa Turun ja Porin läänin sähköalan ammatillisessa perustutkintotoimikunnassa ja valtakunnallisessa sähköasennusalan tutkintotoimikunnassa.
Nykyään hän toimii edelleen erilaisissa sähköalan yhdistyksissä, toimikunnissa ja järjestöissä, kuten Sähkösuunnittelijat NSS:ssä, Suomen Sähköteknikkojen liitossa, Tampereen Sähköteknikoissa, Sähkötarkastusyhdistys SÄTYssä, TUKESin sähkölaitteiden ja sähkötöiden turvallisuusfoorumissa sekä TEMin sähköturvallisuuden neuvottelukunnassa ja sen työjaostossa.
Hän on vaikuttanut myös yrittäjäjärjestöissä, kuten Vammalan Yrittäjissä, Pirkanmaan Yrittäjissä ja Suomen Yrittäjissä.
Palkinto tuli yllätyksenä
”Tässä vaiheessa palkinto tuli yllätyksenä. Olen aikaisemmin hakenut koulutuspalkintoa, jota ei silloin myönnetty. Arvostan palkintoa korkealle, koska se on tunnustus alalla tehdystä työstä, jota on tässä pyritty 50 vuotta tekemään”, Hakala toteaa.
Mitkä ovat mielestäsi merkittävimmät saavutuksesi sähköalan kehittämisessä?
”Varmaan ST-kortiston saaminen yleiseen hyväksyntään. Toisena merkittävänä tekijänä olen kouluttanut useita tuhansia asentajia sähkötyöturvallisuuskortin saajiksi. Viime vuosina olen myös jonkin verran vaikuttanut yleisiin määräyksiin, jotta ne on saatu lähemmäksi käytäntöä”, hän sanoo.
Mitä pitäisi vielä kehittää, mitkä ovat kiireisimmät asiat?
”Kiireisin asia on siinä, että meidän pitäisi enemmän uskaltaa soveltaa ja yksinkertaistaa asioita. Hyvä esimerkki on sähkölämmityksen kytkentä, johon parhaimmillaan tarvittiin seitsemän kontaktoria omakotitalossa, kun me olemme saaneet sen toimimaan yhdellä tai kahdella kontaktorilla”, Hakala kertoo.
”Meidän pitäisi pystyä lähtemään jo opitusta asiasta liikkeelle eikä aina aloittaa alusta puhtaalta paperilta. EU-asioissakaan ei malteta selvittää, miksi jokin asia on määrätty tehtäväksi tietyllä tavalla, vaan melko sokeasti uskotaan siihen ja aletaan heti soveltaa sitä”, hän täsmentää.