Sähköala palkitsi ansioituneen kehittäjän

Sähkö- ja telealan kehittämispalkinto myönnettiin Granlund oy:n Senior Advisor Kari Kalevalle. ”Olen aina ollut sitä mieltä, että ala jähmettyy paikalleen, jos kehitystä ei tehdä. Paras kehitystyö on sellaista, joka tehdään yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa”, Kaleva toteaa.

Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiön myöntämä tunnustus jaettiin 21.11. 2019 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STULin järjestämillä Sähköurakoitsijapäivillä Hämeenlinnassa.

Valintaperustelujen mukaan Kaleva on koko mittavan sähkösuunnittelu-uransa ajan ollut mukana kehittämässä sähköistysalan sekä suunnitteluprosessia että koko sähköistyksen hyvää hankintaprosessia.

Kehityshankkeiden lisäksi hän on ollut haluttu luennoija ja kouluttaja lukuisissa alan tilaisuuksissa ja seminaareissa. Varsinaisessa päivätyössään Kari Kalevalla on ollut ratkaiseva rooli Granlund oy:n kehittymisessä yhdeksi sähkösuunnittelun ehdottomista edelläkävijäyrityksistä Suomessa.

Yli 30 vuoden pituinen työrupeama Granlundilla

Kari Kaleva, 64, valmistui insinööriksi vuonna 1978 sähkövoimatekniikan linjalta Helsingin teknillisestä oppilaitoksesta. Opiskelun jälkeen Kaleva työskenteli sähkötyönjohtajana 1979 - 1980 helsinkiläisessä Wireman oy:ssä.

Pitempi työrupeama tuli seuraavassa työpaikassa, helsinkiläisessä Insinööritoimisto Veikko Vahvaselkä oy:ssä, jossa hän toimi sähkösuunnittelijana vuoteen 1988 asti. Siitä lähtien Kaleva on ollut vain Granlundin palveluksessa, ensin 1988 - 1990 suunnitteluryhmän johtajana, sitten 1990 - 2008 sähköosaston johtajana ja viimeksi 2008 - 2018 varatoimitusjohtajana. Lokakuun alussa 2018 hän jäi eläkkeelle, mutta on edelleen toiminut yrityksessä Senior Advisorina.

”Olen vielä mukana kehityshankkeissa ja joissain isoissa projekteissa erityisasiantuntijana, mutta en enää organisaatiovastuussa enkä projektien vetäjänä”, Kaleva selventää nykytehtäviään.

Tilaajat edellyttävät suunnittelijapätevyyksiä

Kari Kaleva on hankkinut itselleen Sähkötarkastuskeskuksen tiedonannon T25 mukaisen A-luokan pätevyyden vuonna 1990. Sen lisäksi Kaleva haki vuonna 2004 sähkösuunnittelijan luokan AA pätevyyden, jonka hän päivitti vuonna 2012. Vuonna 2018 Kaleva päivitti sen vielä edelleen luokkaan PV eli poikkeuksellisen vaativa.

”Tilaajat ovat alkaneet vaatia suunnittelijapätevyyksiä, jos suunnittelija on mukana isoissa hankkeissa projektipäällikkönä tai muuten tärkeissä rooleissa”, hän perustelee.

Luottamustehtävissä Kaleva on toiminut muun muassa Sähkösuunnittelijat NSS ry:n hallituksen jäsenenä vuosina 2003 - 2005. Sähkösuunnittelijoiden pätevyyslautakunnan jäsenenä NSS:n edustajana hän vaikutti vuodet 2006 - 2015 ja SKOL ry:n talotekniikkatoimikunnan jäsenenä hän on ollut vuosina 2000 - 2018.

Panos kehityshankkeissa on ollut ratkaisevan tärkeä

Kari Kaleva on ollut mukana monissa alan kannalta merkittävissä ja kauaskantoisissa kehityshankkeissa, kuten vuonna 1997 Valtion kiinteistölaitoksen ”Piirustusten siirto CAD-muotoiseksi” -kehityshankkeessa.

Vuosina 2007 - 2008 hän osallistui S 2010 -nimikkeistöryhmän laadintatyöhön.

Kaleva on laatinut talotekniikan (TATE 12) osuuden suunnittelualan tehtäväluettelo Telu 2012:een ja Hanketietokortin 2007 - 2012 sekä tehnyt niiden päivityksen 2016 - 2017.

”Vuonna 2007 aloitetun Telu 2012 -hankkeen kuviteltiin kestävän vain kaksi vuotta, mutta aikataulu venyi, kun siinä oli mukana kaikki suunnittelualat, jotka piti yhteensovittaa”, Kaleva muistelee.

Lisäksi hän on vuosina 2012 - 2013 osallistunut sähköisen talotekniikan hankesuunnitteluohjeistoryhmään ja on edelleen mukana vuonna 2017 aloittaneessa dokumentoinnin ja digitaalisen tiedonhallinnan asiantuntijaryhmässä.

Tunnustuksen valintakriteerien mukaan kaikissa näissä ryhmissä Kalevan panos on ollut keskimääräistä osallistujaa suurempi ja monesti hankkeen hyvän lopputuloksen kannalta ratkaisevan tärkeä.

”Nyt meneillään olevat uudet kehityshankkeet liittyvät rinnakkaisen suunnittelun ja toteutuksen hankkeisiin. Olen mukana esimerkiksi sellaisessa kehityshankkeessa, jossa kehitetään rakentamisen alkuvaiheeseen sopivaa määräarviopohjaista urakkalaskentamateriaalia. Siinä haetaan järkevää mallia, jolla urakoitsijan valinta saataisiin tehtyä määräpohjalta ja suunnittelua voitaisiin tehdä rinnan rakennusvaiheen kanssa”, hän kertoo.

Puolitoista vuotta sitten aloitetussa hankkeessa on tavoitteena testata mallia ensi vuoden alussa.

Teksti: Ari Uusitalo